Lahjat peittyy kääröihin...

Anteeksi pieni hiljentymiseni. On ollut pikkuisen kiirus...Omat joulukortit kirjoitin vihdoin tänään ja sain sujautettua ne postilaatikkoonkin. Huomenna, heti aamulla puoli kahdeksalta koittaa yksi joulunajan kohokohdistani. Poikien perinteiset joulujuhlat. On aivan mahtavaa, että ovat säilyttäneet koulussa hienon perinteen ja järjestävät joka joulu kauniit juhlat hauskoine esityksineen ja liikuttavine joululauluineen. Kummatkin esiintyvät, toinen on paimen, toinen tonttu. Odotan jo innolla...

Peppi sen sijaan kiikutti tänään omille hoitotädeilleen pikku kiitospaketit ja neidillä olikin erittäin vankka mielipide siitä, mitä tädeille viedään. Punainen suuri kynttilä ja polkkanamukeppi! Tuli kuin apteekin hyllyltä, ihan kuin olisi pohtinut asiaa jo kauemminkin. Tämä kiitosten antaminen tuli siis äidille helpoksi. Kynttilät ja namut pakettiin ja päiväkotiin...:)

Seuraavaksi kääreen saivat päälleen opettajien pikkupaketit. Toinen saa nautittavakseen pullollisen ihanaa herkkuglögiä ja toinen joulunpunaisia ruutuservettejä, suussa sulavaa joulusuklaata ja muutaman sinkkisen kakkumuotti koristeen kuusen oksalleen. Käytännöllisiä paketteja. Se on suunnannäyttäjäni tänä jouluna. Kääreisiin peittyy paljon herkkuja, puunausaineita, tiskirättejä, kynttilöitä, saippuoita ja mitä vielä kaikkea...Lisäksi lahjakortit ja pikku lupauksetkin saavat pukinkonttiamme täydentää. Lapsille sen sijaan...hohhoijaa. Toiveet alkavat olla jo aikamoisia...Yritän kerrankin pysytellä kohtuullisuuden rajoissa, kun paketteja tupsahtelee kuitenkin sieltä sun täältä. Lahjat ovat ihania, rakastan niiden näpertämistä ja ennenkaikkea niiden antamista! Minä toivon joulupukilta rauhaisaa joulunaikaa, kynttilänvaloa ja tunnelmaa. Olisikohan se liikaa pyydetty? Saanhan, pliis...? :)
Kiitokset muuten piristävistä joulukuulumisistanne viime postauksessa! Ihania, jouluisia aatoksia! :)
Nyt on pakko painua peiton alle. Kello herättää kuuden tunnin kuluttua juhlimaan...

Kiireetöntä joulunaikaa toivotellen,

- satu