Kippis...

...ja skål!

Iloista vuodenvaihdetta ja kiitokset aivan mahtavasta vuodesta kanssanne! On tullut aika toivottaa ihanaa, onnellista uutta vuotta 2009 ja matkata pilke silmäkulmassa kohti uusia kujeita...

Nähdään taas ensi vuonna!

Satu

Olin kiltti...

...ja sain pukilta sen, mitä kirjeeseeni raapustin...Uudet työkengät! Ja tässä ne nyt ovat...maailman mukavimmat, nopeasti jalkaan sujahtavat REINOT ja ihan tyttöjenvärisetkin vielä...Kiitos ja nam, tykkään! ;)

Talvinen ALE...

...on alkanut! Lämmitä kupponen kaakaota ja kurkista tänne...

Aattoiltana...

Joulun vietto jatkuu leppoisasti. Jännitys ja odotus on takana ja nyt on aika nauttia lasten riemusta, ihanista herkuista, villasukista ja sohvan nurkasta...niin, ja tietty siitä suklaasta :)

Alla muutama heiluvainen kuva aattoillan odotuksesta, huipennuksesta ja vilkutuksista. Vuoden päästä nähdään taas...

Pyhinä luvassa vielä tapaninajelua Espooseen, rentoutumista Flamingo Spa:ssa ja pikkuinen kurkistus alekoreihin...Kunnes koittavat alehulinat omassa putiikissa inventaarion iloineen :) Mutta nyt takaisin kuusen alle...Moikka moooiiii!

Pikku hiljaa...

Pikku hiljaa meilläkin alkaa näyttää joululta...

Lattiat on puunattu, pölyt on pyyhitty, sauna pesty ja

puhtaan valkeat lakanat sängyissä. Kuusi on kannettu sisään,

kinkun tuoksu leijailee uunista,kynttilät lepattavat ja hyasintit notkahtelevat.

Muutama paketti odottaa vielä kääreitään, työpöytä siistimistä

ja sikakin sinappihuntuaan, mutta olo on jo ihanan levollinen.

Nyt ei ole kiire minnekkään. On lupa olla.

Näiden utuisten tunnelmakuvien myötä toivotan ihanaa,

rauhaisaa ja tunnelmallista joulunaikaa teille kaikille!

Halikaa, pussailkaa ja nauttikaa! :)

Jouluisesti, satu

Loppurutistus...

Huomenna sunnuntaina pikkupuotimme Kangasalla viettää joulusesongin viimeistä päiväänsä ovet seppoisen seljällään, glögikannu höyryten ja pipareita tarjoillen. Huomisen jälkeen hiljennymme joulun viettoon ja omakin joulusiivo saa alkaa...:) Inventaarion kolkutellessa puodin ovella myymme JOULUN pois mahtavalla 40% alennuksella, mutta siis, vain ja ainoastaan huomenna klo: 12 - 16 !! Sydämellisesti TERVETULOA!

Joulumielellä,

-satu <3

Lahjat peittyy kääröihin...

Anteeksi pieni hiljentymiseni. On ollut pikkuisen kiirus...Omat joulukortit kirjoitin vihdoin tänään ja sain sujautettua ne postilaatikkoonkin. Huomenna, heti aamulla puoli kahdeksalta koittaa yksi joulunajan kohokohdistani. Poikien perinteiset joulujuhlat. On aivan mahtavaa, että ovat säilyttäneet koulussa hienon perinteen ja järjestävät joka joulu kauniit juhlat hauskoine esityksineen ja liikuttavine joululauluineen. Kummatkin esiintyvät, toinen on paimen, toinen tonttu. Odotan jo innolla...

Peppi sen sijaan kiikutti tänään omille hoitotädeilleen pikku kiitospaketit ja neidillä olikin erittäin vankka mielipide siitä, mitä tädeille viedään. Punainen suuri kynttilä ja polkkanamukeppi! Tuli kuin apteekin hyllyltä, ihan kuin olisi pohtinut asiaa jo kauemminkin. Tämä kiitosten antaminen tuli siis äidille helpoksi. Kynttilät ja namut pakettiin ja päiväkotiin...:)

Seuraavaksi kääreen saivat päälleen opettajien pikkupaketit. Toinen saa nautittavakseen pullollisen ihanaa herkkuglögiä ja toinen joulunpunaisia ruutuservettejä, suussa sulavaa joulusuklaata ja muutaman sinkkisen kakkumuotti koristeen kuusen oksalleen. Käytännöllisiä paketteja. Se on suunnannäyttäjäni tänä jouluna. Kääreisiin peittyy paljon herkkuja, puunausaineita, tiskirättejä, kynttilöitä, saippuoita ja mitä vielä kaikkea...Lisäksi lahjakortit ja pikku lupauksetkin saavat pukinkonttiamme täydentää. Lapsille sen sijaan...hohhoijaa. Toiveet alkavat olla jo aikamoisia...Yritän kerrankin pysytellä kohtuullisuuden rajoissa, kun paketteja tupsahtelee kuitenkin sieltä sun täältä. Lahjat ovat ihania, rakastan niiden näpertämistä ja ennenkaikkea niiden antamista! Minä toivon joulupukilta rauhaisaa joulunaikaa, kynttilänvaloa ja tunnelmaa. Olisikohan se liikaa pyydetty? Saanhan, pliis...? :)
Kiitokset muuten piristävistä joulukuulumisistanne viime postauksessa! Ihania, jouluisia aatoksia! :)
Nyt on pakko painua peiton alle. Kello herättää kuuden tunnin kuluttua juhlimaan...

Kiireetöntä joulunaikaa toivotellen,

- satu

Yövuorossa..

Terkkusia puodista...Me täällä vietetään yötöntä yötä, minä ja piparilaarin vartija...Kääritään paketteja, kuunnellaan jouluradiota ja välillä vedetään henkeä ja hörpätään glögiä...Enää kymmenen yötä aattoon ja meidän pajalla huiskitaan nyt urakalla...Muutaman tunnin päästä sammutetaan valot ja toivotetaan hyvät unet, kunnes aamunsarastaessa rapina saa taas alkaa..

Missä vaiheessa Sinun jouluvalmistelusi ovat?

Iskeekö paniikki vai saatko jo tunnelmoida jouluisen puhtaassa kodissa?

Lucia...

Ihanaa, rauhaisaa Lucian-päivää!

Sytytelkää kynttilöitä, kirjoitelkaa joulukortteja, kuunnelkaa

joululauluja ja nautiskelkaa höyryävä mukillinen glögiä!

Niin mekin teemme...:)

Tavallinen taatelintallaaja...

Kääks!! No, nyt se on kaiken kansan luettavissa...Olen siis taviksien tavis, tunteella elävä blondi, ilman akateemista koulutusta ja laihiskin alkoi taas...Kengännumeroni on 39 ja pituutta 170 senttiä...painon näettekin kuvasta. ;) Työnnän pääni pensaaseen...

Anna no.50 11.12.2008

Voi voi mikä päivä...

Ei mikään ihan tavallinen tiistai. Eikä ollenkaan sellainen tiistai, jonka haluaisin ihan pian uusintana takaisin...

Lapset edelleen korkeassa kuumeessa. Kuopuksella ilmeisesti nyt sitten keuhkokuume. Ovat raukat kuin kekäleitä ja niin vetämättömissä, että ihan pelottaa. Äiti-minäni hoivaa ja huolehtii, samalla kun yrittäjä-minäni katsoo kelloa ja miettii, mitä kaikkea on tänäkin tiistaina vielä aivan PAKKO hoitaa ja husata, on vuoden kiireisin aika. Naputan konetta lapsi sylissä ja mietin, miksi juuri nyt? Itsesäälissäkin ryven hetken aikaa, kunnes taas reipastun...:)

Mies saapuu vihdoinkin "vahtiin" ja tietenkin juuri silloin tilttaa tietokone. Paniikki iskee, juoksen hetken ympyrää, lopulta nappaan koneen kainaloon ja kaasutan huoltoon. Ihanaa, koneessa vain joku oikosulku ja saavat sen heti kuntoon...huoh! Ehdin jo maalailla suuren suuret pirut seinille...miksi juuri nyt?

Lapsella tosiaan todetaan keuhkokuume. Huono omatunto ja huoli painavat mieltä matalaksi, kun käärin paketteja matkaan. Asiakaskin piipahtaa ja mitä vielä, nyt ei toimi maksupääte...Soittelen pankkiin, kukaan ei vastaa...Kiitos ja hei! Saan kuin saankin paketit matkaan ja palaan hoivaamaan pikkuisiani. Illan joulujuhlat jäävät nyt väliin...

Nyt talo on hiljentynyt hetkeksi...Minä hiivin vielä hetkeksi puotiin...On laitettava paja kuntoon huomista varten.Maanantai ja tiistai hujahtavat yleensä paketteja kääriessä ja puodistakin sen huomaa kyllä...Paperia,laatikoita, teippejä ym.ym. lojuu joka puolella,vauhdilla kun touhutaan.

Hymyilyttää nettipuodin infotekstikin tänään...Haaveena pullantuoksuinen äitiys ja putiikin pyöritys...:)) Heko heko :) Haaveita tosiaan!!!

Älkää toki luulko,etten työstäni tykkäisi..Ongelmanani on vaan se, että tykkään vaan niin kovasti ja kauhiasti...Kysymys kuuluukin voiko työn ja äitiyden ihan aikuisten oikeesti yhdistää? Vai onko aina pikkuisen huono omatunto jompaankumpaan suuntaan? Niin, tai miksi se on aina äiti joka sitä huonoa omaatuntoaan kantaa...Kertokaas te viisaammat.

Halituksin, s

p.s. pukilta toivoisin lisää tunteja vuorokauteen...pliis, lupaan olla kiltisti! ;)

Ja voittaja ooooon...

...cia !!! ONNEA, ONNEA! Otathan yhteyttä, niin saadaan pakettisi matkaan...Hämilläni taas lueskelin kauniita viestejänne ja iloitsin suuresta joukostanne. Kiitos kaunis! Kohti kolmeakymppiä...:) Arvonnan suoritimme perinteisellä lippulappu menetelmällä ja onnettarena toimi Peppi, joka viettää ensimmäistä kuumeetonta päivää kotosalla...Virtaa jo kuin pienessä kylässä :)

Sain tosiaan mukavan, äidillisen syntymäpäivälahjan itsekkin...Olin haaveissani suunnitellut pientä irtiottoa joululahjaostosten merkeissä Helsinkiin. Olisin saanut rauhassa hoitaa koko joulun pakettiin, kierrellä ja katsella kaikessa rauhassa, tonttuilla veljen perheessä ja moikata ystäviäkin...Mutta mitä sain...:) Kaksi tulikuumaa lasta, kotipäivän pyykkäyksen, töiden ja kaaoksen keskellä:) Nooh, ehkä vielä joskus....

Viikonloppuna meillä juhlittiin. Peppiä ja Suomenmaata. Suku ja ystävät koolla. Paljon ihania valkoisia kukkasia, kynttilänvaloa, naurua, herkkuja, glögiä, pieni iloinen tyttö ja lahjakääreitä. Ihanaa ja raskasta ja silti niin ihanaa! :)

Iloista maanantaita,

- satu *tänään taas kaksviis* ;)

Palkinto...

No, niin siinä se nyt vihdoinkin on...Siis palkinto! Sain räpsäistyä eilen illalla puodissa hääriessäni kuvan parhaillaan käynnissä olevien arpajaisten suuren suuresta voitosta...:) Paketista löytyy ihanaa tummaa joulusuklaata kera polkkanamusten, palanen tuoksuvaista saippuaa ja muutama söpöinen joulukoristus Mailegilta. Sujautan kääreisiin vielä pussillisen jouluisia tuikkukynttilöitä ja paketti on valmis. Vielä ehtii hyvinkin mukaan...Maanantai-iltana julistetaan onnellinen paketin omistaja.

Joulumieltä etsiessäni leipaisin pellillisen sydämellisiä pipareita ja pujottelin juuttinaruun...Tuossa ne nyt roikkuvat puodin seinällä odotellen pääsyään paremmalle paikalleen...:)

Iloista Itsenäisyyspäivän aattoa kaikille kaikkialla! Pitäkää kivaa ja muistakaa keskiyöllä kohottaa malja rakkaalle kotomaallemme. Minä taidan kääntää siinä vaiheessa kylkeä peiton alla, sillä meillä juhlitaan huomenna kera suuren suvun ja ihanien ystävien...Peppi-tyttösen ja Suomen malja kohotetaan varmasti täälläkin jossain vaiheessa iltaa, mutta vasta huomenna. Nyt on pakko kiiruhtaa työntouhuun, sillä illalla siivotaan, leivotaan, luodaan kotiin lämmin tunnelma ja ehkä se joulumielikin pikkuhiljaa alkaa hiipiä takaisin...Kiitokset muuten vielä ihanista viesteistänne ja kannustuksestanne! Ne lämmittävät sydäntäni ja saavat suupieleni ylöspäin ihan jokaikinen ja erikseen, siis TÄNKS JUU! :)

Pirtsakkaa perjantaita, satu

Joulumieli...

Olen kadottanut joulumieleni...On tapahtunut ihan liikaa surullisia, kuluttavia, voimaa vieviä asioita ja pettymyksiä, että yltiö positiivinen luonteeni on ollut hetkittäin hukassa. Onneksi minua on siunattu maailman ihanimmilla lapsilla, ystävillä ja unelmatyöllä, sillä ne ovat ne henkireiät, joista olen kurjimpina hetkinä pala kurkussa voimaa ammentanut...Koko vuosi on ollut ehkä elämäni tapahtumarikkain ja ihanin, mutta silti samalla elämäni raskain ja kasvattavin. Toivottavasti vuosi 2009 tuo mukanaan iloa, aurinkoa ja onnellisia hetkiä, - uuden alun.

Tuollaisia jäkäläsydämiä askartelimme lasten kanssa puodin joulua sulostuttamaan. Aikas kivoja ja helppojakin näpertää...Nyt odotellaan valkoista puuterilunta ja joulumieltä. Ehkä ne sieltä käsikädessä joskus takaisinkin taapertavat..

Halituksin, s

p.s. vielä ehtii arpajaisiin...:)

Joulukalenteri...

Joulukuu...On aika raottaa ensimmäistä luukkua villa HARMONIE-puodin joulukalenterista. Luukun alta paljastuu joka päivä uusi ihana yllätys joulun odotukseen, pakettiin, jouluiseen kotiin...

Tunnelmallista, piparin, kanelin ja glögin tuoksuista joulukuuta,

- satu

Neiti Itse...

Neiti itse kävelee,

Neiti Tietäväinen.

Yksin minä kuljen, kas,

olen nelivuotias.

Kukaan ei näin suurta saa

kädestä nyt taluttaa.

Olen Minä itse,

Neiti Itsenäinen.

Marika Stienrnstedt, suom. Kirsi Kunnas

ONNEA ja suuren suuri rutistus Peppi Lotta Lydialle!

Arvaa mitä...?

...on taas aika arpajaisten. :) Syksyllä lupasin, että aina kun uusi kymmentuhat tulee täyteen, niin meillä arvotaan...Kurkistin kävijämäärää ja hups, huomasin että ei aikaakaan, kun luku alkaa kakkosella, joten ei muuta, kun peukkuja ja varpaita pystyyn ja kaikki mukaan jännäämään! :)

Arpajaispalkinto tulee olemaan luonnollisesti jouluinen. Mitä se on? Sitä en vielä kerro, mutta vinkkaan sen verran, että jotakin tuoksuvaista ja maistuvaista kera Mailegin.:)

Meidän "lottoon" saavat ilomielin osallistua ihan kaikki tähän postaukseen 7.12.08 mennessä moikkauksensa jättäneet... Synttärinäni, 8.12 arvotaan! :) Paikoillanne -valmiiiit - HEP! Onneja, onneja!

Melkein neljä...

Tänään meillä juhlittiin. Kuopuksemme, Peppi täyttää tulevana lauantaina neljä ja oli aika järjestää ihka ensimmäiset kaverisynttärit...Öitä meillä on laskettu, laskettu ja laskettu. Niiiiin oli tätä odotettu!:)
Kavereita Peppi kutsui neljä, kaksi poikaa ja kaksi tyttöä, ei missään tapauksessa halunnut muita, vaan tämä oli ehdoton kutsuvieraslista ja, kun Peppi päättää, niin Peppi päättää...:)

Vieraita odotellessa oli hetki aikaa köllötellä sohvalla ja lueskella lelulehteä...Pikkuisen jänskättää...:)
Köökin puolellakin odotellaan jo...
Tonttulakit heiluen pikkuväki saapui. Lahjakääröt rapisteltiin, herkut maiskuteltiin ja metsässä hiipivää tonttua ihmeteltiin...:) Ihania pikkuihmisiä! :) Väsynyt juhlija tuhisee tyytyväistä untaan uusi pilkkulaukku kainalossaan ja odottaa jo seuraavia juhliaan...

Mur, räyh, plääh...

Tämä on taas niitä päiviä, kun tekisi mieleni heittää hanskat tiskiin ja huutaa...Yksi ihana asia, josta koin muutama päivä sitten iloa ja onnea osoittautuikin tänä aamuna ihan pelkäksi "huuhaaksi"...oikein taas hymyilyttää taannoinen hihkumiseni asian tiimoilta. Liittyy siis työkuvioihin ja taas sarjassamme niitä, jotka pitäisi vaan ohittaa olan kohautuksella ja jatkaa eteenpäin, mutta kun ei vaan voi!!! Niin naurettavaa toimintaa tuli taas vastaan...VOI HITTILÄINEN!!!

Nooh, jos taas tuosta epäoikeudenmukaisuudesta täytyisi kaivaa jotakin positiivistakin esiin, niin sainpa taas pikkuisen paksumman nahkan ja uutta puhtia tähänkin sunnuntaihin,joten ei muuta, kun lisää puukkoja vaan tänne osoitteeseen...;) Mukavista asiakkaistani en puhu, vaan tämä liittyy vaan tähän yrittäjyyden mukanaan tuomiin toisiin "iloihin"..

Nyt on pakko ryhdistäytyä, nostaa pää pystyyn ja rintaa rottingille, viitattava kintaalla ja pujahtaa puodin sunnuntaihin...Eiköhän tämä taas tästä iloksi muutu :) Murrrr...

Halauksin, s

Valkoista...

Jippiiiiii!!! LUNTA!!! Meillä!!!! Ihanaa puuterilunta ja pikkupakkasta...Niiiiin kaunista!!!

Niin kaunis ja valkoinen on myös tämä Nuuksio Home-lasivitriinikaappi, joka ei millään suostu häviämään mielestäni.. Huutaa vaan taukoamatta "saanhan muuttaa kotiinne..saanhan??" Olenkohan sekoamassa lopullisesti ;) Mutta on se vaan niiiiin TÄYDELLINEN !!! Pakko olla kiltisti ja hipsutella joulupukin pakeille...

Kaksitoista yötä...

Enää kaksitoista yötä. Silloin on SUURI päivä! Joulukalenterin ensimmäinen luukku narahtaa...Siitä se erityinen joulun odotus ainakin meillä aina alkaa. Mummi ja vaari jo kiikuttivat lapsille suklaakalenterit ja erityisen jännän joulun odotuksesta meidän pesueessa tekee tuo aivan ihana uusi perheenjäsenemme, joka roikkuu kunniapaikalla keittiön kaapinovessa...Vielä taskut tyhjänä, mutta onhan tässä vielä ne kaksitoista yötäkin aikaa...;) Oikeastaan meillä ei ole ollutkaan vielä tuollaista perinteistä joulukalenteria, joka kulkisi mukanamme joulusta toiseen, joten tämä tyttö otettiin meille vastaan avosylin. Tulkoon hänestä kaunis perinteemme. Ja mikä parasta nyt on ukkovaltakin tässä talossa tasoitettu...;))

Miten on, joko Sinulla on omasi hankittuna? Millainen joulukalenteri on se paras, perinteinen ja rakkain?

Tähtihetkiä...

Eilen sunnuntaina, ennen puodin aukeamista, heti aamu kymmeneltä meidän perhe istui jäähallissa...Suuren suuri ja tärkeä hetki esikoiselle ja valmentaja-iskälle (ainakin äidin mielestä...:)), kun pääsivät joukkueineen pelaamaan "isoon halliin" eli täältä Kangasalan perämettistä ihan tuonne Tampereelle ja legendaariseen Hakametsään. Siellä me istuttiin kämmenet jännäämisestä märkänä ja kannustettiin. Lopputulos ei ehkä ollut poikain mieleen..eli takkiin tuli, mutta so what, pelattiinhan sentään ihan ykköshallissa ja vielä "hakamettässä"!!

Minä jouduin harmikseni jättämään homman kesken ja kaasuttamaan glögin lämmitykseen puodille, mutta tuo alla oleva iloinen fanittaja jäi intoa piukassa mummin ja vaarin kanssa katsomoon...Makkaran voimalla oli taputetttu tappiin asti...:))
Nyt mukavaa viikkoa kaikille! Täällä nautitaan oudosta valoilmiöstä nimeltään AURINKO!! Jihuu!!

Lauantain tunnelmaa...

Heipsandeeraa taasen, aikas ankea ja harmaa päivä alkaa taas pian olla pulkassa...Sauna lämpenee, pizza paistuu, punaviini pöydällä...ja minä odottelen hetkeä jolloin talo hiljenee ja tuhina täyttää pikku veijareiden kammarit...Silloin alkaa se elintärkeä OMA-aika! Ei se paljoa mitään sisällään pidä, mutta hetkenä on niitä, joita ilman tätä kaikkea härdelliä ei vaan jaksa...

Harmaudestaan huolimatta päivä oli taas kiva ja antoisa..Kiitos siitä kuuluu ihanille, iloisille asiakkaillemme, joita tänäänkin tulla tupsahteli ovesta toinen toisensa perään. Kaukaa Oulustakin meitä oli tultu moikkaamaan..:) Pajutila ennen, tai jälkeen meidän pikkuruisen joulupuotimme oli monen matkaajan lauantain suunnitelmissa..Meillä pikku puodissa käärittiin paketteja, hörpittiin uutukaisia glögejä, maiskuteltiin pipareita ja nauraa hekotettiin...Parasta terapiaa tähän kaamokseen, tykkään mie. :)

Ennen kotiutumista napsin muutamia tunnelmia puodin lauantaista...

Live your dream...

Tänään, harmaana tihkusateisena perjantaina saan iloa kynttilänvalosta, lämpöisestä glögistä,piparin ja kanelin tuoksusta, kivasta työstä, ihanista ystävistä, vekkuleista lapsista ja ennenkaikkea tuosta hauskasta paketista, jonka eilen sain...Nyt ei voisi perjantai-siivous olla enää hauskempaa...Nimittäin, kun ihkuiset puunausaineet jo hyllyistä löytyivät, niin enää puuttuivat vaan siivousliinat tai kotoisimmin sanottuna tiskirätit ja NYT niitä on! Suloiset rätit saapuivat, pikkupuodissa jo esillä ja ehkä tänään jo myös nettiputiikinkin hyllyillä..Ihania tekstejä...maison belle, pippuripiparit, rauhaisaa joulua, live your dream... Eläkäähän niinkuin rätti määrää...:)) Unelmallisen ihanaa viikonloppua kaikille,

- rättikauppias


p.s. pstt..VAKRE Hjemin Jul-numerokin saapui juuri...Ihana!!!:)

Joulupuoti...

JOULUPUOTI:

ke - pe 12 - 18

la 10 - 15

su 12 - 16

Lämpimästi tervetuloa tunnelmoimaan pikkuruiseen puotiimme! Huomisesta lähtien siis UUSIN aukioloajoin aina jouluun asti....Maanantaisin ja tiistaisin pidämme ovet suljettuina. Pajassa käy jo kiva huiske ja kuhina, kääreet, nauhat ja teipit rapisevat.. Joulua pakataan uusiin koteihin kovaa kyytiä! Nisset ja possut vilahtelevat, glögi höyryää ja piparkakut tuoksuvat.. :) Piipahdahhan kurkistamaan!

Kanelitankojen ja havusten keskeltä terkkusia lähetteleepi,

- satu

Kupponen kuumaa...

Ihan ensimmäisenä ihania Isänpäivän viimeisiä hetkiä kaikille isä-ihmisille! Rakkaimpia terkkusia omalle isä kullalle, jota niin harvoin pitkän välimatkan vuoksi näen...en siis tänäänkään, sniif... On meillä kuitenkin päivää perinteisin menoin juhlistettu. Aamu alkoi aikaisin, kun eiväthän nuo pikkuihmiset millään enää malttaneet pitää askartelujaan piiloissa, vaan äiti oli saatava pian ylös ja kahvin keittoon, jotta onnittelukomitea pääsisi isää herättelemään, aamupalaa sänkyyn tarjoilemaan ja lahjojaan jakamaan...Saldona oli kaksi ihanaa, uutta avaimenperää ja onnenonki, sekä tietysti ne "iskä olet paras" -kortit. Ihania, hellyyttäviä hetkiä...:)

Päivä jatkui perhelounaalla, vaarin ja isovaarin onnitteluilla. Leppoisalla kahvitteluilla, kolmella kaakulla ja monella, monella kupillisella kahvia...

Tänään vapaaillan minulle järkkäsi Elisa, joka oli päättänyt, että tämä nainen lepää,niiskuttaa ja aivastelee tautinsa pois, eikä istu koneella...Plääh, kiroilin ja mesosin yhteyksien poikki menemistä, mutta totta vieköön tekikin kyllä hyvää hetken aikaa hengähtää,sulkea silmät ja pötköttää sohvalla kupponen kuumaa glögiä kätösissä...Ja ihan ilman huonoa omaatuntoa siitä, mitä kaikkea pitäisi juurikin touhuta, kun kerta mitään ei tehtävissä ollut. Nooh, nyt ovat yhteydet taas kunnossa ja minäkin kera nenäliinan ja kurkkupastillien täällä. Nekku ja silmät vuotavat kilpaa, joten katsokaa läpi sormien kirjoitusvirheeni ja sekava tarinointini...:)) Eiköhän tämä keskiviikkoon mennessä jo ole minut jättänyt, joten puotiinkin toki uskaltaa tulla..;) Lupailin lisää kuviakin joulupuodin tunnelmista, mutta sen verran tauti on minusta mehuja imenyt, että on pakko työntää ne tuonnemmaksi...Pian, pian...

Lämmitän vielä illan viimeiset kupposet kuumaa ja painun pehkuihin minäkin...

Oikein ihanaista alkavaa viikkoa toivotellen,

-satu the sniif

Pieni kurkistus...

Tip, tap, tip, tap, tipe, tipe, tip, tap, tip, tip, tap...

Pikkuruinen, punainen palanen puodin joulua...Mielestäni syksyllä vannoin valkean joulun nimeen, mutta tässä sitä taas ollaan...Nisset toivat mukanaan ihanan perinteisen puna-valkoisen jouluntaian...Onhan meillä toki muutakin kivaa ja ei niin punaista, mutta niihin palailen huomenissa...:))

Kaamea flunssa yrittää kaataa, mutta mie taistelen...Nenäliinat, kurkkupastillit ja vitamiinit...Nyt on vaan pakko pysyä pystyssä...:) Terästetty glögikin voisi lämmittää, mutta taidan pitäytyä kuitenkin kiltisti tuossa mummon mustaviinimarjamehussa, vetää villasukat jalkaan ja sujahtaa peiton alle. Se on moro ja moi! :)