sunnuntaina, marraskuuta 23, 2008
Mur, räyh, plääh...
Tämä on taas niitä päiviä, kun tekisi mieleni heittää hanskat tiskiin ja huutaa...Yksi ihana asia, josta koin muutama päivä sitten iloa ja onnea osoittautuikin tänä aamuna ihan pelkäksi "huuhaaksi"...oikein taas hymyilyttää taannoinen hihkumiseni asian tiimoilta. Liittyy siis työkuvioihin ja taas sarjassamme niitä, jotka pitäisi vaan ohittaa olan kohautuksella ja jatkaa eteenpäin, mutta kun ei vaan voi!!! Niin naurettavaa toimintaa tuli taas vastaan...VOI HITTILÄINEN!!!
Nooh, jos taas tuosta epäoikeudenmukaisuudesta täytyisi kaivaa jotakin positiivistakin esiin, niin sainpa taas pikkuisen paksumman nahkan ja uutta puhtia tähänkin sunnuntaihin,joten ei muuta, kun lisää puukkoja vaan tänne osoitteeseen...;) Mukavista asiakkaistani en puhu, vaan tämä liittyy vaan tähän yrittäjyyden mukanaan tuomiin toisiin "iloihin"..
Nyt on pakko ryhdistäytyä, nostaa pää pystyyn ja rintaa rottingille, viitattava kintaalla ja pujahtaa puodin sunnuntaihin...Eiköhän tämä taas tästä iloksi muutu :) Murrrr...
Halauksin, s
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Täytyi tulla vähän pehmentämään tunnelmaa..Hassu juttu, kun olin tuon ärjäisyni ja purkaukseni ilmoille päästänyt, niin eipä mennyt aikaakaan, kun tämä harmittelemani juttu saikin taas uusia käänteitä, joten katsotaan...Jännä juttu! :)
Ystävyys tuo mukanaan kaikenlaista.. iloja ja suruja. Jos on hyvä niinkuin mainitsit "kasvattaa nahkaa"..
Heipsan Nia, niinhän se on myös ystävyydessä...:) Onnekseni tässä ei ollut kyse ystävyys-suhteista, vaan vain ja ainoastaan työjutuista. Hyvä niin :)
Tuiskusta, s
Mielialat muuttuvat jatkuvasti- se on selvää. Minua rassaa "suku on pahin"-vaiva. Ja eniten vielä se miehen suku... olet tavannut joten ymmärtänet. Tämänpäiväisen kyläreissun jälkeen kiehuu jälleen.
Voimia sinulle!
Moiks O,
nuo kyläreissut ovat kyllä useinkin kohtalokkaita..;)Ymmärrän juu..
Piipahdinkin juuri teitillä kylässä...:)Ihanan peiton olit pikkuiselle väkertänyt.
Voimia siullekkin!
Lähetä kommentti